Tama bloggailu on niin kivaa etta paatimme kuitenkin paivittaa tanaan (kiitos ahkeran kommentointinne). Saat ovat olleet viime paivina todella kurjat. Hengitys hoyryaa ja vetta sataa. lampotila on jossain viiden asteen kieppeilla. Olemmekin tayttaneet puolen litran vesipullot ennen nukkumaann menoa kiehuvalla vedella varpaiden lammoksi paksujen peittojemme alle. Tulikuumaa vetta on joka majatalossa 3 litran termskannuissa. Sita voi kayttaa teen juomisen lisaksi myos peseytymiseen suihkun puuttuessa. Huoneissa onkin pesuvati peseytymista varten.

 Eilen lahdimme Ganzista Xinlongin kautta Litangiin. Aamiaspaikkamme ei selvastikaan ollut hyvan karman paikka. Olimme syoneet paikassa ennenkin ja kiinnittaneet huomiota tihrusilmaisen possun nakoisen kokin pohjattomaan ilkeyteen. Han ei sietanyt kerjalaisia. Eras munkki sai mojovan iskun selkaansa kun han tuli kerjaamaan meilta. Samasta paikasta saimme ripulin joka leimasi paivamme kulkua bussimatkalla. Talla kertaa paasimme julkisella bussilla. Lahto piti olla kello yhdeksan aamulla mutta se venyi puolitoista tuntia. Jo astuessamme sisaan 8.30 koko keskilattia oli angetty tayteen 40kg:n riisi- ja jyvasakkeja.Tavaraa tuotiin koko ajan lisaa ja lopulta bussi oli angetty niin piukkaan, etta ainut jarkeva uloskaynti oli viereinen ikkunamme. Joka paikassa oli ihmisia. Myos keskella riisisakkien paalla. Rinkkamme olivat jonkun onnettoman niskassa takapenkilla. Pikkuhiljaa vatsassa alkoi kuplia. Paasimme viela melko hyvinvoivina Xinlongiin jossa vaihdumme pienempaan bussiin. Soimme valissa chilikeiton (se oli virhe). Pikkubussimatkasta jai ikava fiilis. Mina pitkakoipisena sain paikan kuskin vieresta ja pikkujenny joutui takapenkille, missa tuleva hoykytys oli suurin. Tie oli erittain huonossa kunnossa ja jenny pomppi ripulia pidatellen rinkkojen kanssa kilpaa. Minulla nousi kuume ja vedin lampotakkia paalle vilusta varisten keskipenkin kaverien tuulettaessa tupakansauhujaan (poikkeuksellisen huomaavaista taallapain.) Miehet polttavat taalla kuin korsteenit, naiset eivat lainkaan. Pahoinvointimme lisaantyi kun voimakkaasti jakilta tuoksuva paimentolaisnainen hyppasi kyytiin pikkuvauva selassaan. Valilla jouduimme pyytamaan kasimerkein kuskia pysayttamaan ja santasimme tien viereen helpotukseen. Oksennuskin oli lahella. Ohitimme myos metsikon jossa kuskimme viittoi tulleensa ryostetyksi. Saavuimme myohaan Litangiin ja suuntasimme eraan ranskalaisperheen suosittelemaan majapaikkaan.

Ennen Ganzia emme nahneet kuin 3 lansimaista porukkaa. Nyt Litangissa heita on jo enemman. Silti kaupungilla kulkiessa heita tulee hyvin harvoin vastaan. Asumme perhemajatalossa, jossa isovanhemmat ovat eniten lasna. Talo on hienosti sisustettu tiibetilaisin maalauksin. Kavimme aamulla aamiasella perheen keittiossa. Suolainen jakinmaitorasvatee, leipa, porsaan rasva ja kuivattu jakinliha ei maistunut hyvalle ripulin jalkimainingeissa. Jenny piilotti palat jalleen hihaansa ja kassiinsa ottaessaan insuliinikynan esille. Han kuitenkin haukkasi ison palan ihraa ennen sita. Mina soin kaiken otsa hiessa ja kieltaydyin kohteliaasti kun he tarjosivat lisaa. Viime paivat eivat ole olleet pelkkaa ruusuilla tanssimista.

Jenny jai viela hotelliin keraamaan voimia, mina suuntasin kohti luostaria. Litangista on loydetty Dalai Laman 3. ja 9. reinkarnaatio ja luostarit oli rakennettu heidan kunniakseen. Paikka oli erittain kiinnostava, silla kahden temppelin (neljasta) rakennusvaihe oli viela kesken. Ensimmaisessa sain nahda parinkymmenen taiteilijan maalaustyota. He seisoivat neljan paksun rakennustelineiden paalle viritetyn lankun paalla parinkymmenmetrin korkeudessa maalaten korkean rakennuksen kattoon upeita kuvioita. Keskella temppelia istui yhta korkea kultainen buddha, joka on kertoman mukaan kannettu kasipelilla jostakin kaukaa. Epailen vahan. Toisessa rakennuksessa tehtiin vasta perustoita. Puupalkit sahattiin kasin toisiinsa istuviksi.

Kavimme iltapaivalla torilla, jossa jaimme tuijottamaan ahtaasti hakkeihinsa ahdettuja kanoja ja kukkoja. Niiden ylapuolella roikkui hermostuttavasti kuolleita kynittyja lajikumppaneita. Katsoimme kun eras nainen puristeli kukkojen reisia ja rintalihaksia lihaisuutta testatakseen. Lihakkaimman loydyttya onneton nostettiin paa alaspain punnitukseen. Naisen kaivaessa rahoja myyja teroitteli veista ohimennen. Rento ote paasta ja viilto kurkkuun. Naytti makaaberilta, joskin kivuttomalta kuolemalta. Jenny ei katsonut. Illalla soimme kanaa.