Edelleen ollaan taalla Krabilla, Tonsain rannalla. Viime paivina kahden viikon aurinkoinen putki katkesi runsaisiin vesisateisiin, mutta voimme kuitenkin kiiveta monissa paikoissa. Osa seinista on niin ulospainkallistuneita, etta kallio tarjoaa katon paamme paalle. Tanaan on ollut kuitenkin lepopaiva. Kiipeamme aina kaksi paivaa putkeen ja lepaamme paivan. Olemme saaneet nelja uutta kamppakaveria pieneen bungaloomme, yhden kissaemon ja kolme poikasta. Kaksiviikkoiset pennut nukkuvat sankymme jalkopaassa, heille on varattu tila hyttysverkon toisella puolella. Mekin tarvitsemme hieman nukkumatilaa.Kaksi paivaa sitten emo loikkasi noin kolmen metrin korkeudessa katonrajassa olevasta aukosta sisaan suussaan pikkupentu. Me olimme silla hetkella ulkona, ja yllatys oli suuri kotiin tullessamme. Mina, Jenny nain jotain liikkuvan sankymme jalkopaassa ja huusin Kristiania katsomaan uusia asukkeja. Yritimme vieda kissat ulos, mutta emo palasi itsepintaisesti hurjan reittinsa kautta sisaan. Paatimme siis tarjota kissoille turvallisen lapsuuden. 

Turvallisuudesta puheen ollen, kaikki kiipeily ei ole yhta turvallista kuin normaali urheilukiipeily mita taallakin (lahes) kaikki harrastavat. Eras kanadalaiskiipeilija kiipeilee taalla ilman koysia melko hankalia reitteja (6c), jopa sadan metrin korkeudessa. Han on ilmeisen huomionkipea, silla han tekee sita aina rantabaarin edessa olevilla kallioilla. Han kiipeilee joskus toisten ylapuolella ilman varmistajaa. Tulee oikein paha olo, kun ajattelee kuka joutuu siivoamaan jaljet jos han tippuu. Kiipeilyreittejakin saatetaan sulkea, jos onnettomuuksia sattuu. Jos haluaa sooloilla, voisihan han tehda sen jossain muiden silmien ulottumattomissa.

Me olemme tutustuneet moniin ihmisiin, ja osa heista asuu taalla useita kuukausia. Ilmapiiri on todella ystavallinen ja rento. Lepopaivina istuskelemme/makoilemme patjoilla bambukahvilassa ja luemme tai pelaamme peleja. Kahviakin tulee juotua aika paljon. Taalla elaa herroiksi 10 eurolla paiva. Silla saa asumisen ja kolmet ruuat ravintolassa.

Marianne: olipa mukavaa, etta kavitte katsomassa blogiamme! Yangshuo on todella mukava paikka.

Kotivaki: On meillakin jo vahan ikava, mutta ei niinkaan Suomea vaan teita. Tama aika ei tunnu viela yhtaan pitkalta, mutta Suomessa se varmaan tuntuu erilla tavalla.

Madre: Kivaa nahda kohta! Enaa vahan yli viikko aikaa!

Nora: kiva jos paastaan remonttihommiin, mutta toivotaan etta se etenee kuitenkin nopeasti!

Jenni ja Johan: Olemme huomanneet saman greideissa, taalla ne tuntuvat vahan helpommilta kuin Suomessa, mutta siitahan saa vain hyvan fiiliksen! Kun tullaan takaisin, mennaan taas kiipeilemaan yhdessa. Kristian on ajatellut hankkia Pekingista tradikamat (camuja ja kiilasetin). Itse harjoittelen myos vahan liidausta, mutta usean koyden pituiset reitit eivat houkuta.