Aluksi kiitos kaikille kommenteista ja Elinan perheelle kiitos upeasta ajasta teilla! Nyt ollaan tosiaan vaihdettu taas maata, Thaimaan etelaosissa ollaan Krabin rantakaupungista 45 minuutin venematkan paassa Raileyssa. Asumme Tonsai-nimisella rannalla, joka on erityisesti kiipeilijoiden ja reppumatkailijoiden suosima. Tama johtuu siita, etta majoitus ja ruoka on siella kaikkein halvinta. Meilla on oma pikku bungalow, jossa on jopa oma vessa ja suihku. Muihin varustuksiin kuuluu sanky, hyttysverkko, tuuletin ja hehkulamppu katossa. Pienella kuistilla on kaksi muovituolia ja toinen lamppu. Majan hinta 2 euroa yo! Taitaa olla kaikkien aikojen halvin asumuksemme, jos telttaa ei lasketa. Ensimmaisena paivana ilma naytti hurjalta, ja olimme jo vahan epatoivoisia. Satoi kaatamalla, ja tuuli oli kova. Illaksi oli luvattu pahaa myrskya Kiinan suunnasta. Paasimme kuitenkin suhtkoht kuivina perille, ja seuraavana paivana ilma alkoi jo parantua. Nyt on ollut aivan Thaimaa-kelit, eli aurinkoa ja biitsia ja palmuja, +30 astetta. Ollaan kiivetty kaksi paivaa. Kiipeily taalla on tosi hienoa. Reitit tuppaavat olemaan useasti ulospain kallistuneita kattoja tai vahan loivempia seinia. Vaikeampia kiipeilyreitteja onkin runsaasti Yangshuota enemman. Jenny on tosissaan paassyt kiipeilyssa liikkeelle. Han on liidannut jo muutaman reitin (eli vienyt koytta mennessaan ylos) ja kiivennyt taalla toisena kiipeilijana(putsaten liidaamani jatkot )elamansa vaikeimpia reitteja( ranskalaisella kiipeilyvaikeusasteikolla 6b+). Ehka kova harjoittelumme Elinan ja lasten kanssa laheisessa puistossa kannatti! Itsellanikin on mennyt hyvin kiipeilyt ja olemme tosi iloisia tulevista paivista tallaisessa paratiisissa. Taalla on varsin vahan turisteja ja muita kiipeilijoita, joten missaan ei ole liikaa vakea. Sadekaudesta huolimatta meilla on ollut tuuria. Tuleviin suunnitelmiin kuuluu mm. Deep Water Soloingia eli suomeksi kiipeilya ulospain kallistuvilla kalliolla josta tippuessa molskahtaa syvaan veteen. Voi kiiveta ilman koytta ja pulikoida todennakoisesti usein. Valilla pitaa pitaa lepopaivia, jolloin paivamme eroavat normi kiipeilypaivista useammilla pirteloilla ja vielakin enemmalla lohoilylla. Iltaisin pimean tultua kaymme yleensa syomassa ja sitten lueskelemme mokkimme hamarassa kirjoja ja espanjalaista kiipeilylehtea, jonka loysin vastaanotosta. To be continued.