Terve taas kaikki! Pahoittelut kun ei olla paivitetty aiemmin. Kirjoitan  tata tuulettimen vilvoittamana. Kello on 11 illalla ja lampoa yli 30. Ilmankosteus lahentelee 100 %:ia. Aika trooppinen meininki.

Kiitokset monista kommenteista taas! Kiva etta seuraatte tata, mekin pysytaan vahan kartalla Suomen tapahtumissa. Kotivaki: hauskaa, etta nuorilla on ohjelmaa on kesaksi ja onnittelut Jonakselle! Hienoa!

Madre: Toivottavasti lampenis pian siellakin, kuultiin just tapaamaltamme ranskalaisparilta et Korsikas olis just satanut lunta. Outo kesa!

Miia ja Anna: Tosi hauskaa etta ootte mukana, pistakaa kuulumisia jatkossakin ja Sulkulle terkkui!  P.S. Harri jos luet tata salaa niin ei tartte kommentoida.

J-J: Ei keretty tana iltana tarinameemia stekkaamaan, mut teemme sen varmasti.

Jatkoimme siis Lijiangista Kunmingiin. Se on Yunnan maakunnan paakaupunki. Ostimme aamulla perille saavuttuamme liput viela saman illan junaan Nanningiin ja jatimme painavat rinkamme aseman tavarasailytykseen. Kavimme kavelemassa kauniilla metsakukkulalla josta oli hyvat nakymat isolle jarvelle. Eras uuttera munkki oli louhinut kasipelilla 1400 luvulla kallioseinaan luolat joihon oli pystyttanyt temppelinkin. 14 vuoden projekti.  Kavimme viela Kunmingin muslimikortteleissa syomassa ja katselemassa.

Kunmingista jatkoimme Nanningiin, jossa ensimmaista kertaa koimme dramaattisen ilmaston vaihdoksen. Olimme laskeutuneet jo melkein merentasolle ja ilman kosteus ja kuumuus olivat aika shokeeraavia kun astuimme ulos junasta. Hiki virtaa naissa olosuhteissa istuessakin. Olimme paattaneet ottaa takaisin Sichuanissa vietettyja kylmia paivia ja jatkoimme Nanningista heti kohti rannikkoa ja Beihain satamaa. Satamassa meita odotti teraspaatti jolla lahdimme 11 tunnin merimatkalle kohti Hainanin saarta.

Laivamatka oli kiva. Ohitimme pienten kalastajapaattien rykelmia lahtiessamme ja pian meri aukeni  edessamme.  Aallot olivat melkoisia ja saimmekin paallemme roiskeita, jotka kohosivat yli kymmenen metrin korkeuteen, aina kannelle saakka. Jaimme hyttimme neljan kiinalaisen matkustajan kanssa. Jatimme oven auki, jotta hytti pysyisi juuri ja juuri riittavan viileana nukkumiseen.

Viime paivina olemme kayneet rannalla ja syoneet hyvin. Aallot ovat taalla melko mukavan kokoisia. Niisssa voi surffata vatsallaan jos ottaa akaisen spurtin kroolia aalllon suuntaisesti juuri ennen kuin se murtuu. Rannat eivat ole yhta luonnontilassa kuin esimerkiksi Perhentian saarilla Thaimaassa, mutta niissa on runsaasti tilaa nyt kun sesonki ei ole paalla. Kiinalaiset pakenevat tanne talvisin. Kookoksia saa halkaistuna 30 sentilla. Mehu on aika hyvaa nestehukkaisena. Muuten hinnat ovat aika korkeita, kun kerkesimme tottua Sichuanin halpuuteen. Halpaa Suomeen verrattuna.

Tanaan olimme katsomassa apinoita laheisella saarella. Ne olivat kesyja ja melskasivat jo heti sisaantulo katoksen rakenteissa loikkien. Yksi keinutti isoa kyltin jalustaa niin, etta se melkein kaatui. Apinoilla on kylla uskomaton akrobaattinen taito liikkua.  Naimme hurjia hyppyja  roikuntaan ja siita taas eteenpain. Ne myos parittelivat estottomasti ristiin rastiin. Kiinalaiset ovat valjastaneet jalleen luonnon uljaasti kayttoonsa. Apinat oli pistetty tekemaan  temppuja yleison edessa. Ne mm. ajoivat mopolla ja pikkuautolla ovaalin rautapallon sisalla huimaa vauhtia. Ohjaaja seisoi pallon pohjalla apinan kiertaessa palloa kaasu pohjassa 'paivantasaajaa' pitkin keskipakoisvoiman kannattelemana.

Tulimme juuri syomasta mahtavan grilli-illallisen. Soimme upeasti marinoituja vartaita, joissa oli lammasta, mustekalaa, katkarapuja, vihanneksia, tofua, kanaa, kalaa jne. Jalkkariksi viela mangosta, papayasta ja kahdesta muusta hedelmasta (joita emme tunnistaneet) paikan paalla tehtya jaateloa.  Kavimme kaiken lisaksi pitkat ja mukavat keskustelut paikallisten asiakkaiden kanssa elekielella.  Nyt nukkumaan. Huomenna suuntaamme taas rannalle, tarkoitus olisi paasta sukeltelemaan snorkkelin avulla piakkoin.